Kun luvattiin plussat ja miinukset, niin täältä ne vihdoin ja viimein tulevat!
Tukholma
+ Vanha kaupunki
+ Junaliikenne toimi, kuten julkisetkin
- Suomalaistyylinen/-kielinen kyyninen palvelu
Kööpenhamina
+ Kristiania
+ Tsilli kaupunki
+ Erinomainen majoitus (myös siinä Multi medie centerin edessä: vartijat ja kaikki..)
- Melko hintava
Berliini
+ Joukkoliikenne oli selkeä ja toimi liiankin hyvin!
+ Hostelli ok, ilmainen netti ja jääkaappikin
+ Mielenkiintoinen kaupunki
+ Halpa kalja
Oswiecim (Auschwitz)
+ Keskitysleiri
+ Varastettu jäätelö
- Kukaan ei puhunut muuta kuin puolaa
- Ei edes haluta yrittää puhumista
- Informaatiosta saatiin vain tieto keskitysleiristä, vaikka kysyttiin karttaa
- Turisteilla on liian suurta rahaa busseihin ( n. 13 euroa oli liian paljon)
- Karmaiseva yöelämä ( amiksia, laitapuolen kulkijoita, outoi setii )
Praha
+ Hinta-laatu-suhde täydellinen
+ Hostelli kuin palatsi
+ Kiinalainen ruoka oli hyvää ja laittoman halpaa
+ Joukkoliikenne toimi moitteettomasti, vaikka yksi juna haisikin törkeen hirveeltä
- Täälläkään ei puhuta muuta kuin tsekkiä
- Englanninkielisten opasteiden puutteellisuus ( sairaalassa ainakin )
- Törkeät ruuhkat laitakaupungilta keskustaan
Wien
+ Jalkapallokisat
+ Selkeä joukkoliikenne ( ainakin metrot )
+ Todella hyvä majoitus keskikaupungilla
- Saharamainen kuumuus
- Jalkapallokisat ( turistit! )
Venetsia
+ Kultturelli nähtävyys
- Nihkeän kosteeta ja kuumaaaaaa
- Gondoliajelu tautisen kallista, muutenkin hintaluokkaa nostettu turistien takia
Milano
+ Kivat shoppailumahdollisuudet
+ Majoituspaikassa hoidettiin taksikin portin eteen
- Ihmiset ajavat autoilla kuin hullut ja kaikki on sallittua, kunhan hätävilkut laittaa päälle..
- Hintataso
- Nihkeän kosteeta ja kuumaaaaa
Monaco
+ Kiva kurkkia, miten rikkaat asuu
- Tequila sunrise 8e eli kallista
- Kuumaa!
- Jätin Ferrarini Pradan liikkeen eteen :C
- Törkeetä ylämäkeä
- Ahdas kaupunki
- Ei talletuslokeroa rinkoille
Pariisi
+ Perinteiset nähtävyydet
- Joukkoliikenne kovin sekava ja KALLIS
- Puhutaan vain ranskaa
- Perkeleen kallista
- Pariisista ei pääse pois lomakaudella, paitsi maksamalla hullun hinnan siitä..
Lontoo
+ Double deckerit
+ Nähtävyydet
+ Torit!
+ Joukkoliikenne sujuvaa, mutta kallista
+ Paljon erilaisia ihmisiä
- Kalleus
Amsterdam
+ Hinta-laatu-suhde ok
+ Coffee shopit ( :D )
+ Punaisten lyhtyjen alue ( :D )
- Majoituksesta saadut kirput
All in all, Praha vetää täydet pisteet hintaluokaltaan, mutta Berliinissä silti kaikki toimi kuin rasvattu. Ja Lontoo nyt oli muuten vaan ihana, vaikkakin kallis. Eikä muissakaan juuri valittamista. Suosittelemme syvästi, mutta älkää menkö Ranskaan ranskalaisten lomakaudella, koska silloin ei ainakaan pääse Barcelonaan. Eikä kyllä Italiastakaan sinne pääse, jollei ole varannut lippuja noin 3 kuukautta aikaisemmin. Beware. Kysymyksiä saa esittää, saatamme jopa vastailla, jos tässä ei ollut tarpeeksi informaatiota ja suositteluja.
Ensi kesään?
tiistai 22. heinäkuuta 2008
keskiviikko 9. heinäkuuta 2008
Melkein jo kotona...
No niin, nyt ollaan päästy jo Tukholmaan asti, ja se tarkoitaa myöskin sitä, että viimeinen reilikortilla menty junamatka on ohitse ;( Mutta eipä suotta masennuta, Ilosaari odottaa..
Mutta pitäneepä kertoilla Kööpenhaminassa vietämiemme päivien tapahtumat karkeasti.
Lauantaina kuuma suihku teki eetvarttia ulkona viettämämme yön jälkeen ja sitten kutsuikin jo pehmeä sänky, oli nimittäin hieman kertynyt univelkaa matkustuksen tiimoilta ja etenkin edeltävän yön jäljiltä. Heräsimme kuitenkin illaksi ja lähdimme käymään "pahamaineisessa" Kristianiassa, joka osoittautui mitä mukavimmaksi vierailla ja juoda yhdet oluset.
Sunnuntaina lähdimme aamupäivällä kiertämään Tanskan rannikkoa autolla, ja kävimme mm. kurkkaamassa millainen elämänmeno on ekokylässä ja nauttimassa maukkaan kala-aterian rannikolla satamassa. Pidimme myös toivoa yllä, että olisimme saaneet vielä yhden puuttuvan vapaalipun Roskildeen illaksi, mutta toive ei valitettavasti toteutunut. Vietimme iltaa siis kolmestaan (+ kaksi kissaa) hyvän ruuan ja viinin merkeissä.
Maananataina kutsui sitten shoppailu paikallisessa Field'sin ostoskeskuksessa, jossa eksyttyämme H & M: ään olivat viimeisetkin rahamme kuin tuulen viemää, ja rinkka taas paria toppia ja housuja täydempi. Loppupäiväksi raahauduimme sitten asunnolle lepäilemään aka laiskottelemaan ja dataamaan.
Tiistaina olisi ollut tarkoitus lähteä jo aamupäivästä liikkeelle, mutta vatsani oli eri mieltä asiasta. Jäimme siis katselemaan telekkaria ja nukkumaan, ja uskaltauduimme ulos vasta joskus kolmen- neljän aikaan päivällä kun nälkä alkoi käydä ylivoimaiseksi. Kävimme siis hakemassa paikallisesta pitseriasta pitsat ja menomatkalla sinne näimme mitä ruokahalua kiihottavimman näyn: joku oli ajanut pulun yli ja siitä oli jäljellä vain kasa suolia ja loppuruumis päätä lukuunottamatta, yäk. Illalla lähdimme sitten ottelemaan kuvia kaupungista ja tarkoituksemme oli myös mennä Tivoliin, mutta sen sisäänpääsymaksu osoittautui liian korkeaksi. Sen sijaan kävelimmekin sitten takaisin Susalle, ja kävimme myös ostamassa eväitä junamatkaa varten. Onnistuin myös ostamaan tähänastisen elämäni karmeimman hedelmäpirtelön, ja Emmin onneksi cappuccino maistui vallan ihanalta. Loppuilta menikin pakkailessa ja netissä pyöriessä, kunnes maltoimme käydä nukkumaan sitten joskus 12 aikoihin.
Tänä aamuna olikin sitten aikainen herätys, jo kello seitsemän aikaan ponnahdimme ylös ja pakkailimme loputkin tavarat syötyämme aamupalan. Juna lähti päärautatieasemalta kello 08.31, ja hyvästeltyämme Susan olimmekin jo matkalla Tukholmaan. Päivitämme illalla laivasta sitten retken plussat ja miinukset, nyt suuntaamme kaupungille etsimään Subwayta.
Mutta pitäneepä kertoilla Kööpenhaminassa vietämiemme päivien tapahtumat karkeasti.
Lauantaina kuuma suihku teki eetvarttia ulkona viettämämme yön jälkeen ja sitten kutsuikin jo pehmeä sänky, oli nimittäin hieman kertynyt univelkaa matkustuksen tiimoilta ja etenkin edeltävän yön jäljiltä. Heräsimme kuitenkin illaksi ja lähdimme käymään "pahamaineisessa" Kristianiassa, joka osoittautui mitä mukavimmaksi vierailla ja juoda yhdet oluset.
Sunnuntaina lähdimme aamupäivällä kiertämään Tanskan rannikkoa autolla, ja kävimme mm. kurkkaamassa millainen elämänmeno on ekokylässä ja nauttimassa maukkaan kala-aterian rannikolla satamassa. Pidimme myös toivoa yllä, että olisimme saaneet vielä yhden puuttuvan vapaalipun Roskildeen illaksi, mutta toive ei valitettavasti toteutunut. Vietimme iltaa siis kolmestaan (+ kaksi kissaa) hyvän ruuan ja viinin merkeissä.
Maananataina kutsui sitten shoppailu paikallisessa Field'sin ostoskeskuksessa, jossa eksyttyämme H & M: ään olivat viimeisetkin rahamme kuin tuulen viemää, ja rinkka taas paria toppia ja housuja täydempi. Loppupäiväksi raahauduimme sitten asunnolle lepäilemään aka laiskottelemaan ja dataamaan.
Tiistaina olisi ollut tarkoitus lähteä jo aamupäivästä liikkeelle, mutta vatsani oli eri mieltä asiasta. Jäimme siis katselemaan telekkaria ja nukkumaan, ja uskaltauduimme ulos vasta joskus kolmen- neljän aikaan päivällä kun nälkä alkoi käydä ylivoimaiseksi. Kävimme siis hakemassa paikallisesta pitseriasta pitsat ja menomatkalla sinne näimme mitä ruokahalua kiihottavimman näyn: joku oli ajanut pulun yli ja siitä oli jäljellä vain kasa suolia ja loppuruumis päätä lukuunottamatta, yäk. Illalla lähdimme sitten ottelemaan kuvia kaupungista ja tarkoituksemme oli myös mennä Tivoliin, mutta sen sisäänpääsymaksu osoittautui liian korkeaksi. Sen sijaan kävelimmekin sitten takaisin Susalle, ja kävimme myös ostamassa eväitä junamatkaa varten. Onnistuin myös ostamaan tähänastisen elämäni karmeimman hedelmäpirtelön, ja Emmin onneksi cappuccino maistui vallan ihanalta. Loppuilta menikin pakkailessa ja netissä pyöriessä, kunnes maltoimme käydä nukkumaan sitten joskus 12 aikoihin.
Tänä aamuna olikin sitten aikainen herätys, jo kello seitsemän aikaan ponnahdimme ylös ja pakkailimme loputkin tavarat syötyämme aamupalan. Juna lähti päärautatieasemalta kello 08.31, ja hyvästeltyämme Susan olimmekin jo matkalla Tukholmaan. Päivitämme illalla laivasta sitten retken plussat ja miinukset, nyt suuntaamme kaupungille etsimään Subwayta.
lauantai 5. heinäkuuta 2008
I AMsterdam.
Hyvææ iltaa Tanskasta. Saavuimme tænne jo viime yønæ ja nukuimme tæmæn kerrostalon viereisen Multi medie centerin edessæ, kun Susa saapui Kabulista vasta tænæ aamuna. (Æitin neuvoja on taas kuunneltu.) Hyvinhæn siinæ nukkui, kun ohi ei kævellyt kuin kaksi parikuntaa koko yøn aikana. Tai tiedæ niistæ japanilaisturisteista, jotka ovat kuitenkin kæyneet ottamassa kuvia kodittomista juopoista..
Kuitenkin matkaan læhdettiin varhain keskiviikkoaamuna. Juna-asemalla tørmæsimme poikaan, joka ensin puhui englantia kanssamme ja sitten vaihdettiinkin suomeen! Jæbæ oli hævittænyt ajokorttinsa ja matka Skotlantiin oli loppunut siihen. Junassa sitten taas yllætysyllætys nukuimme. Pææstyæmme Doveriin hyppæsimme lauttaan ja Calaisissa vaihdoimme taasen junaan. Asemalla sitten lipunmyyjærouva hieman valehteli, ettemme tarvitsisi paikkavarauksia ja yllættæen oltiinkin maksamassa Lillen junassa 13 euroa paikoista kolmen euron sijaan. Ei kuitenkaan saatu ihan 26 euroa kasaan, mutta konu onneksi pææsti meidæt pælkæhæstæ ja armahti sen 60 senttiæ :D Brysselin asema olikin asia erikseen ja turhautti, kun ei løytænyt mitææn. Justjust oikealle raiteelle ennen junan læhtøæ pææstiin. Amsterdamin junassa sitten kanssamme istui joku kontrabassoa portugalilaismies, joka læhtiessææn junasta halusi hinkata partaansa poskiimme. Poskisuudelmat, ihq.
Amsterdamissa sitten tørmæsimme ensimmæistæ kertaa sateiseen sææhæn. Kuitenkin kartan oston ja kyselyiden jælkeen læhdimme suuntaamaan kohti Amsterdamse Bos Campingia ensin ratikalla (josta maksoimme 2e 7,20 euron sijaan...) ja sitten kævellen. Ehdotin Miralle liftaamista ja minuutin pææstæ bussipysækille kaartaa nainen, joka kysyy, minne olemme menossa. Hæn sitten ystævællisesti kuskasi meidæt Campingille, vaikka asui aivan toisella puolella. Voi vaan sanoa, ettæ olisipa tuollainen tuuri jatkunut perjantainakin, mutta ei.. Ehdittiin sitten juuri ennen sulkemista varata kaksi yøtæ bungalow'sta, josta saimmekin jotain kirppuja (, kupan ja kuus muuta), kun koko ajan nousee jotain paiseita kæsiin. Huonekavereina oli kaksi ilmeisesti englantilaista poikaa, jotka Miran mukaan olivat isæ ja poika (ja Pyhæn Hengen tiedættekin, kun Damista kyse..) ja ranskalainen pariskunta, jonka miespuolisella oli happinaamari yøllæ. En suotta sæikæhtænyt, kun næin sen kerrossængyn laidan væilstæ.
Torstaiaamuna sitten suihkuun ja kohti Damin keskustaa, jonne meni suunnilleen 40 minuuttia. Ensin bussilla Schipholin lentokentælle ja siitæ sitten junalla keskustaan. Keskustassa pyørittiin jonkun aikaa, kæytiin syømæssæ sata kiloa suolaa sisæltænyttæ ylihinnoiteltua pizzaa ja suunnilleen sen jælkeen læhdettiin etsimææn kauppaa. Jotain siinæ katuja tallatessamme naureskelimme Punaisten lyhtyjen alueesta ja Mira sanoi, ettæ pitææ huudahtaa, kun alkaa nækyæ pelkkiæ miehiæ. Siinæ kohtaa sitten mainitsin, ettæ næen samalla kadulla 15 miestæ ja kaksi naista. No, kulman takana olikin sitten hyvæ yllætys, mutta ei sitæ ruokakauppaa, jota etsimme. Siis eksyimme (ihan oikeasti) Punaisten lyhtyjen alueelle. Oli siinæ naurussa pidættelemistæ, kun puolialastonta naista puolialastoman naisen perææn hiplaa itseææn næyteikkunassa. Tosin toiset hieman kyllæstyneemmæn nækøisenæ.. Løydettiin kuitenkin ruokakauppa ja læhdettiin takaisin kæmpille, josta sitten taas læhdimme keskustaan ja sieltæ taas takaisin nukkumaan, ettæ jaksaa taas aamulla læhteæ matkustamaan.
Puolikuudelta aamulla yløs, kohti bussipysækkiæ ja juna-asemaa. Pææasemalla oltiin seiskan aikoihin, jolloin olisi læhtenyt ensimmæinen juna kohti Køøpenhaminaa, mutta pæætimme sitten jostain syystæ skipata sen ja vaikeudet alkoivat. Mira istui vaikeasti vammaisten paikoilla junassa :----------D Alkumatka meni ihan hyvin, mutta kaksi minuuttia ennen Duisburgia juna sitten vain pysæhtyi. Syyksi saatiin odottamaton peruutus. Jasså, siitæ sitten peruutettiin takaisin edelliselle asemalle odottamaan, jotta saisimme luvan mennæ Duisburgin asemalle. Siellæ oli sitten Schmuppilta (joka meidæn piti næhdæ Duisburgissa, mutta se sitten kaatui) saatujen tietojen mukaan joku sæhkøkaapeli poikki ja siitækøs melkein koko Saksa meni sekaisin. Pææstiin kuitenkin Düsseldorfiin ja etsittiin junaa Hampuriin, joka olikin sitten tunnin myøhæssæ. Saksassa oli kuulemma jotain ratatøitæ, eikø ne ææliøt tajua tehdæ niitæ jonain muuna pæivænæ kuin kesælomaPERJANTAINA. Arvata saattaa, ettæ juna oli ææriææn myøten tæynnæ ja Duisburgista tuli enemmæn kuin vihaisia matkustajia kyytiin, kun siinæ asemalla ei ollut ollut liikennettæ pariin tuntiin ollenkaan. Tutuksi tulleella kæytævællæ sitten istuttiin ja jossain vaiheessa siirryttiin oven eteen. Kohta ovelle tulee mummo, joka vælttæmættæ halusi meidæn poistuvan siitæ, kun hæn jææ kohta pois. Solkotti saksaksi ensin, ettæ mitæ tehdææn siinæ, ehdin avaamaan suuni muodostaakseni lausetta, kun hæn kæski meidæn siirtya pois. Taas sain avattua suuni, kun mummo kysyi, milloin hænen pitææ jæædæ pois. Ehdin sanoa, etten tiedæ ja sitten se kysyi, miksi emme istu penkeillæ. Taas ehdin avata suuni sanoakseni, ettei meillæ ole paikkavarauksia, kun mummo kæy inttæmææn, ettæ meidæn pitæisi siirtyæ. Nousin siitæ læhteækseni ja sitten mummo sanoikin, ettei vielæ tarvitse nousta. Ok, kævin takaisin istumaan. Mira katsoi vain vierestæ, kun aloin hermostua tilanteeseen.. Sitten konu tulikin siihen ja mummo vinkkasi sille meistæ. Konduktøøri sitten taisi selittææ, ettæ meillæ ei varmaan ole paikkoja kun siinæ istumme jne. Sitten se vielæ kehtasi tulla sanomaan, ettæ meidæn pitææ siiryæ oman turvallisuutemme vuoksi pois edestæ, kun juna pysæhtyy.. Oliko edes yllæi, noin juustoja ei olla, ettæ tukittaisiin ulospææsytie. No sitten se mummo jatkoi kyttææmistæ, kun olin sanonut konduktøørille "okeiokei" ja sitten hermostuin niin, ettæ huusin suomeksi jotain tyyliin "Saatana mie en jææ tæhæn vitun oven eteen istumaan kun toi helvetin mummo tossa kyttææ ja vittu ei osaa pæættææ, mitæ se oikeesti haluu ja vittu tææ juna ei varmaan ees pysæhy vielæ tuntiin, et saatana saa toi køpøkkæ tossa nyt oottaa ja ihan vitun sama, Mira tuu tænne istumaan, kun en jaksa tulla sinne takas, ettæ toi kurppa ei tuijottas, vittu". Eipæ mummo kattellut enææ koommin minuun pæin loppumatkasta.. Ja tosin se juna pysæhtyi oikeasti sen puolen tunnin pææstæ. Saakelin vanhukset.
Koska juna oli aikataulustaan tunnin myøhæssæ, niin emme ehtineet Køøpenhaminan junaan, joka olisi ollut tæællæ 20:11. Jouduttiin sitten odottelemaan seuraavaa ja saatiin taas vettæ Hampurissa. Sitæ jaetaan vain myøhæssæ olleesta junasta tulleille, viimeeksi pææstiin suorittamaan 40 minuutin vaihto kahdessa minuutissa. Kyllæ Deutsche Bahn toimii...... Onneksi ehdittiin siinæ sitten syødæ jotain halpaa wokkia ja hypættiin taas tæynnæ olevaan junaan. Toisessa kodissa aka kæytævællæ istuttiin taas. Seuraan liittyi Ulrika Ruotsista ja Tim ja JP (tseiphiii) Coloradosta. Aika junassa menikin sitten tyyppien kanssa jutellessa aika nopeasti. Køpiksessæ oltiin sitten puoli tuntia aikataulua jæljessæ ja koska emme olleet saaneet Susalta mitææn viestiæ kahteen pæivææn, niin oltiin hieman hukassa. Ensimmæiseen internetpaikkaan katselemaan hostelleja ja bussiaikatauluja. Pæædyttiin sitten bussiin, joka menee melkein tæstæ asunnon ohi ja soitettiin ovisummeriakin, jos joku vastaisi. Tæællæ tosin oli joku suomalaisperhe, mutta kesken unien tuskin kukaan tajuaa, mikæ on ovisummeri. Sitten mentiinkin tuohon Multi medie centerin kulmalle ja asetuttiin taloksi. Oli ihan hupaisaa, mutta hyvin siinæ sai unta, kun liikennettæ ei ollut ollenkaan, sæækææn ei ollut liian kylmæ ja kun løysi mukavan asennon. Aamulla sitten vain odottelimme Susan saapumista, jotta saadaan ruokaa ja pææstææn suihkuun ja nukkumaan.
Huomenna ehkæ Roskildeen, here I come Anti-Flag! Ouou, jos siis ilmaislippuja (!!!) heruu. I'm inside. Ja tænææn illalla vielæ jonnekin, je.
Kuitenkin matkaan læhdettiin varhain keskiviikkoaamuna. Juna-asemalla tørmæsimme poikaan, joka ensin puhui englantia kanssamme ja sitten vaihdettiinkin suomeen! Jæbæ oli hævittænyt ajokorttinsa ja matka Skotlantiin oli loppunut siihen. Junassa sitten taas yllætysyllætys nukuimme. Pææstyæmme Doveriin hyppæsimme lauttaan ja Calaisissa vaihdoimme taasen junaan. Asemalla sitten lipunmyyjærouva hieman valehteli, ettemme tarvitsisi paikkavarauksia ja yllættæen oltiinkin maksamassa Lillen junassa 13 euroa paikoista kolmen euron sijaan. Ei kuitenkaan saatu ihan 26 euroa kasaan, mutta konu onneksi pææsti meidæt pælkæhæstæ ja armahti sen 60 senttiæ :D Brysselin asema olikin asia erikseen ja turhautti, kun ei løytænyt mitææn. Justjust oikealle raiteelle ennen junan læhtøæ pææstiin. Amsterdamin junassa sitten kanssamme istui joku kontrabassoa portugalilaismies, joka læhtiessææn junasta halusi hinkata partaansa poskiimme. Poskisuudelmat, ihq.
Amsterdamissa sitten tørmæsimme ensimmæistæ kertaa sateiseen sææhæn. Kuitenkin kartan oston ja kyselyiden jælkeen læhdimme suuntaamaan kohti Amsterdamse Bos Campingia ensin ratikalla (josta maksoimme 2e 7,20 euron sijaan...) ja sitten kævellen. Ehdotin Miralle liftaamista ja minuutin pææstæ bussipysækille kaartaa nainen, joka kysyy, minne olemme menossa. Hæn sitten ystævællisesti kuskasi meidæt Campingille, vaikka asui aivan toisella puolella. Voi vaan sanoa, ettæ olisipa tuollainen tuuri jatkunut perjantainakin, mutta ei.. Ehdittiin sitten juuri ennen sulkemista varata kaksi yøtæ bungalow'sta, josta saimmekin jotain kirppuja (, kupan ja kuus muuta), kun koko ajan nousee jotain paiseita kæsiin. Huonekavereina oli kaksi ilmeisesti englantilaista poikaa, jotka Miran mukaan olivat isæ ja poika (ja Pyhæn Hengen tiedættekin, kun Damista kyse..) ja ranskalainen pariskunta, jonka miespuolisella oli happinaamari yøllæ. En suotta sæikæhtænyt, kun næin sen kerrossængyn laidan væilstæ.
Torstaiaamuna sitten suihkuun ja kohti Damin keskustaa, jonne meni suunnilleen 40 minuuttia. Ensin bussilla Schipholin lentokentælle ja siitæ sitten junalla keskustaan. Keskustassa pyørittiin jonkun aikaa, kæytiin syømæssæ sata kiloa suolaa sisæltænyttæ ylihinnoiteltua pizzaa ja suunnilleen sen jælkeen læhdettiin etsimææn kauppaa. Jotain siinæ katuja tallatessamme naureskelimme Punaisten lyhtyjen alueesta ja Mira sanoi, ettæ pitææ huudahtaa, kun alkaa nækyæ pelkkiæ miehiæ. Siinæ kohtaa sitten mainitsin, ettæ næen samalla kadulla 15 miestæ ja kaksi naista. No, kulman takana olikin sitten hyvæ yllætys, mutta ei sitæ ruokakauppaa, jota etsimme. Siis eksyimme (ihan oikeasti) Punaisten lyhtyjen alueelle. Oli siinæ naurussa pidættelemistæ, kun puolialastonta naista puolialastoman naisen perææn hiplaa itseææn næyteikkunassa. Tosin toiset hieman kyllæstyneemmæn nækøisenæ.. Løydettiin kuitenkin ruokakauppa ja læhdettiin takaisin kæmpille, josta sitten taas læhdimme keskustaan ja sieltæ taas takaisin nukkumaan, ettæ jaksaa taas aamulla læhteæ matkustamaan.
Puolikuudelta aamulla yløs, kohti bussipysækkiæ ja juna-asemaa. Pææasemalla oltiin seiskan aikoihin, jolloin olisi læhtenyt ensimmæinen juna kohti Køøpenhaminaa, mutta pæætimme sitten jostain syystæ skipata sen ja vaikeudet alkoivat. Mira istui vaikeasti vammaisten paikoilla junassa :----------D Alkumatka meni ihan hyvin, mutta kaksi minuuttia ennen Duisburgia juna sitten vain pysæhtyi. Syyksi saatiin odottamaton peruutus. Jasså, siitæ sitten peruutettiin takaisin edelliselle asemalle odottamaan, jotta saisimme luvan mennæ Duisburgin asemalle. Siellæ oli sitten Schmuppilta (joka meidæn piti næhdæ Duisburgissa, mutta se sitten kaatui) saatujen tietojen mukaan joku sæhkøkaapeli poikki ja siitækøs melkein koko Saksa meni sekaisin. Pææstiin kuitenkin Düsseldorfiin ja etsittiin junaa Hampuriin, joka olikin sitten tunnin myøhæssæ. Saksassa oli kuulemma jotain ratatøitæ, eikø ne ææliøt tajua tehdæ niitæ jonain muuna pæivænæ kuin kesælomaPERJANTAINA. Arvata saattaa, ettæ juna oli ææriææn myøten tæynnæ ja Duisburgista tuli enemmæn kuin vihaisia matkustajia kyytiin, kun siinæ asemalla ei ollut ollut liikennettæ pariin tuntiin ollenkaan. Tutuksi tulleella kæytævællæ sitten istuttiin ja jossain vaiheessa siirryttiin oven eteen. Kohta ovelle tulee mummo, joka vælttæmættæ halusi meidæn poistuvan siitæ, kun hæn jææ kohta pois. Solkotti saksaksi ensin, ettæ mitæ tehdææn siinæ, ehdin avaamaan suuni muodostaakseni lausetta, kun hæn kæski meidæn siirtya pois. Taas sain avattua suuni, kun mummo kysyi, milloin hænen pitææ jæædæ pois. Ehdin sanoa, etten tiedæ ja sitten se kysyi, miksi emme istu penkeillæ. Taas ehdin avata suuni sanoakseni, ettei meillæ ole paikkavarauksia, kun mummo kæy inttæmææn, ettæ meidæn pitæisi siirtyæ. Nousin siitæ læhteækseni ja sitten mummo sanoikin, ettei vielæ tarvitse nousta. Ok, kævin takaisin istumaan. Mira katsoi vain vierestæ, kun aloin hermostua tilanteeseen.. Sitten konu tulikin siihen ja mummo vinkkasi sille meistæ. Konduktøøri sitten taisi selittææ, ettæ meillæ ei varmaan ole paikkoja kun siinæ istumme jne. Sitten se vielæ kehtasi tulla sanomaan, ettæ meidæn pitææ siiryæ oman turvallisuutemme vuoksi pois edestæ, kun juna pysæhtyy.. Oliko edes yllæi, noin juustoja ei olla, ettæ tukittaisiin ulospææsytie. No sitten se mummo jatkoi kyttææmistæ, kun olin sanonut konduktøørille "okeiokei" ja sitten hermostuin niin, ettæ huusin suomeksi jotain tyyliin "Saatana mie en jææ tæhæn vitun oven eteen istumaan kun toi helvetin mummo tossa kyttææ ja vittu ei osaa pæættææ, mitæ se oikeesti haluu ja vittu tææ juna ei varmaan ees pysæhy vielæ tuntiin, et saatana saa toi køpøkkæ tossa nyt oottaa ja ihan vitun sama, Mira tuu tænne istumaan, kun en jaksa tulla sinne takas, ettæ toi kurppa ei tuijottas, vittu". Eipæ mummo kattellut enææ koommin minuun pæin loppumatkasta.. Ja tosin se juna pysæhtyi oikeasti sen puolen tunnin pææstæ. Saakelin vanhukset.
Koska juna oli aikataulustaan tunnin myøhæssæ, niin emme ehtineet Køøpenhaminan junaan, joka olisi ollut tæællæ 20:11. Jouduttiin sitten odottelemaan seuraavaa ja saatiin taas vettæ Hampurissa. Sitæ jaetaan vain myøhæssæ olleesta junasta tulleille, viimeeksi pææstiin suorittamaan 40 minuutin vaihto kahdessa minuutissa. Kyllæ Deutsche Bahn toimii...... Onneksi ehdittiin siinæ sitten syødæ jotain halpaa wokkia ja hypættiin taas tæynnæ olevaan junaan. Toisessa kodissa aka kæytævællæ istuttiin taas. Seuraan liittyi Ulrika Ruotsista ja Tim ja JP (tseiphiii) Coloradosta. Aika junassa menikin sitten tyyppien kanssa jutellessa aika nopeasti. Køpiksessæ oltiin sitten puoli tuntia aikataulua jæljessæ ja koska emme olleet saaneet Susalta mitææn viestiæ kahteen pæivææn, niin oltiin hieman hukassa. Ensimmæiseen internetpaikkaan katselemaan hostelleja ja bussiaikatauluja. Pæædyttiin sitten bussiin, joka menee melkein tæstæ asunnon ohi ja soitettiin ovisummeriakin, jos joku vastaisi. Tæællæ tosin oli joku suomalaisperhe, mutta kesken unien tuskin kukaan tajuaa, mikæ on ovisummeri. Sitten mentiinkin tuohon Multi medie centerin kulmalle ja asetuttiin taloksi. Oli ihan hupaisaa, mutta hyvin siinæ sai unta, kun liikennettæ ei ollut ollenkaan, sæækææn ei ollut liian kylmæ ja kun løysi mukavan asennon. Aamulla sitten vain odottelimme Susan saapumista, jotta saadaan ruokaa ja pææstææn suihkuun ja nukkumaan.
Huomenna ehkæ Roskildeen, here I come Anti-Flag! Ouou, jos siis ilmaislippuja (!!!) heruu. I'm inside. Ja tænææn illalla vielæ jonnekin, je.
tiistai 1. heinäkuuta 2008
Starsucks rulee!
Hellou vain tialta kuumasta Lontoosta, lause jota olen tanaan kirjoittanut noin 27 kertaa.. Syy on lahetetyt postikortit ja veikatkaa vaan, unohdinko sitten sen oleellisimman eli kotiin pain menevan.. :D Sori aiti ja iska, ei oikein naa aivot aina pellaa...
Mutta joo, eilisesta voisi kertoilla jonkin verran. Elikkas herailtiin siina puolen kahdeksan aikoihin aamulla ja lahdimme ensimmaiselle aamupalalle uudessa hostellissa. Taytyy sanoa etta niin ohutta paahtoleipaa en ole elaessani nahnyt, mutta ihan hyvin se tuntui vatsaa silti tayttavan. Aamupalan jalkeen suuntasimme kaupungille vain hengailemaan ja pyorimaan busseilla ympariinsa. Busseista sen verran, etta Emmi halusi pitaa kiinni periaatteistaan, ja se tarkoitti sita, etta emme vain voineet astua siihen bussiin mika olisi mennyt kohteeseen, vaan sen piti EHDOTTOMASTI olla double decker.. Vierailimme myos National Museumissa(ilmainen nahtavyys) ihailemassa Rembrandttia ja muita hienoja maalauksia, loytyipa sielta yksi Akseli Gallen- Kallelan maisemamaalauskin. Illalla matkasimme viela takaisin ihailemaan Tower Bridgea sen huimassa iltavalaistuksessaan ja se oli antoisa reissu ainakin valokuvauksellisesti.
Kun sitten vihdoin ja viimein paasimme hostellille, Emmi painui nukkumaan silla aikaa kun mina viela pakersin kortteihin osoitteita.
Tanaan olimme kaupungilla joskus puolen 11 maissa ja suuntasimme kulkumme Camdeniin viimehetken ostoksille. Tulipahan siina sitten ostettua herateostos kuin toinenkin ja tietysti myos tuliaisia. Muuten loppupaiva kului Starbucksissa istuen ja caramelpirteloa litkien, ja tietysti myos kortteja kirjoitellen.
Tana yona sitten suuntaammekin jo kulkumme kohti Damia, ja toivomme vain etta liikenneyhteyksissa ei kuse mikaan.. Mutta enemman infoa ehkapa jo huomenna, jos olemme paasseet perille :D
Mutta joo, eilisesta voisi kertoilla jonkin verran. Elikkas herailtiin siina puolen kahdeksan aikoihin aamulla ja lahdimme ensimmaiselle aamupalalle uudessa hostellissa. Taytyy sanoa etta niin ohutta paahtoleipaa en ole elaessani nahnyt, mutta ihan hyvin se tuntui vatsaa silti tayttavan. Aamupalan jalkeen suuntasimme kaupungille vain hengailemaan ja pyorimaan busseilla ympariinsa. Busseista sen verran, etta Emmi halusi pitaa kiinni periaatteistaan, ja se tarkoitti sita, etta emme vain voineet astua siihen bussiin mika olisi mennyt kohteeseen, vaan sen piti EHDOTTOMASTI olla double decker.. Vierailimme myos National Museumissa(ilmainen nahtavyys) ihailemassa Rembrandttia ja muita hienoja maalauksia, loytyipa sielta yksi Akseli Gallen- Kallelan maisemamaalauskin. Illalla matkasimme viela takaisin ihailemaan Tower Bridgea sen huimassa iltavalaistuksessaan ja se oli antoisa reissu ainakin valokuvauksellisesti.
Kun sitten vihdoin ja viimein paasimme hostellille, Emmi painui nukkumaan silla aikaa kun mina viela pakersin kortteihin osoitteita.
Tanaan olimme kaupungilla joskus puolen 11 maissa ja suuntasimme kulkumme Camdeniin viimehetken ostoksille. Tulipahan siina sitten ostettua herateostos kuin toinenkin ja tietysti myos tuliaisia. Muuten loppupaiva kului Starbucksissa istuen ja caramelpirteloa litkien, ja tietysti myos kortteja kirjoitellen.
Tana yona sitten suuntaammekin jo kulkumme kohti Damia, ja toivomme vain etta liikenneyhteyksissa ei kuse mikaan.. Mutta enemman infoa ehkapa jo huomenna, jos olemme paasseet perille :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)